Lauantai, 31.5.14.

Eilen illalla musiikkimeteli oli niin kovaa, että minun piti vielä ennen puolta yötä mennä kaupungille kattelemaan, mistä moinen mökä. Suoraan tien päässä veneestä katsoen oli joku rokkikonsertti, paljon väkeä, valoja ja ääntä. Yritin kuvata juhlavalaistuja laivoja käyttäen sillan kaidetta tukena, vaan se värisi musiikin voimasta, joten…

Sillalta itään päin...

Sillalta länteen eli joelle päin

Toisella puolen kanavaa oli myös musiikkiesitys menossa, vaan se oli marinaan nähden nurkan takana, eikä sen ääni kuulunut häiritsevästi veneelle asti.

Toisen konsertin väkeä...

Yöllä oli taas vilu, mutta onneksi aamulla aurinko paistoi. Lämpötila ei tänään kuitenkaan ole kivunnut kuin 17 asteeseen ja tuuli, vaikka onkin etelän puolella, tuntuu kylmältä. 

Kapu polkaisi päivälä taas rautakauppaan tarvikeostoksille ja saimme maston kannatuksen liki valmiiksi ja vielä jäi puutavaraa jäljellekin, jos vaikka joutuisimme myöhemmin  korjailemaan virityksiä…

Käytimme väärin tamponeja, sillä imeytimme niihin vettä polttoainetankin pohjalta, siis dieselin alta; hyvin toimivat.

Käväisin vielä keskustassa kaupassa ja samalla kuvasin uudestaan laivoja, kun nyt paistoi aurinko, toisin kuin torstaina. 

Nuoriso jatkaa juhlia ja kaiuttimet mökää musaa...

Vielä eilisillan yökuva täsät marinasta...

Perjantai, 30.5.14.

Torstaina herätessämme oli kabiinin lämpötila 18 astetta, joten emme olleet paleltuneet. Kävin kuitenkin laittamassa 50-senttisen koloonsa, joten aamupalaa syödessä puhalteli lämmin ilma jaloille. 

Ulkona lämpötila nousi melko nopeasti auringon paistaessa, ja pian saimme avata luukut ja veneen sisustan kuivatustuuletus alkoi. Kapu polkaisi telakalle hakemaan soiroa ja sinne unohtuneita lepuuttajien suojalautoja. Soiroa hän sai, mutta vain kaksi neljästä laudasta oli enää paikoillaan. 

Sitten hän käväisi rautakaupassa ja saatoimme alkaa rakentamaan maston kannatuspukkeja. Vielä ne eivät ole ihan valmiit, vaan huomisen rautakauppakäynnin jälkeen toivomme homman valmistuvan.

Punaisella merkitty SeijMerin masto  kannellaan; on se 15 m aika pitkä...

 Tänään söimme eka kerran ulkona, tuossa sitlootassa oikein ruokaryypyn kera. Olin ostanut puoleksi keitettyjä perunoita ja kokonaan savustettua makrillia ja ateria maistui oikein hyvältä raikkaassa marinan ilmassa.

Jälkkäriksi oli hedelmätorttua, jota jäi vielä huomiseksikin...

Nyt kun Kapu siivosi rakennustyön jäljet, otti hän vettä Zwartewaterista. Ja näyttäähän se ämpärissä ihan nimensä mukaiselta…

Lisäys 31.5. Kuvia on lisää kuvat.fi-palvelun kansiossani

Torstai, 29.5.14

Torstaina aamulla heräsimme taas sateeseen. Masennutti hieman ja oli tietty vähän kylmäkin. 

Kuitenkin puolen päivän jälkeen heti, kun Sleepbootdag oli alkanut, aurinko aloitti kuivaamaan ilmaa ja me pääsimme tuhansien muiden kanssa keskustaan ihmettelemään satoja erikokoisia ja -värisiä veneitä.

Kävelimme rautakaupalle, mutta kas kumma: täälläkin vietettiin helatorstaita ja kaupat olivat kiinni. Paitsi ne jotka myivät turisteille ja muulle juhlakansalle leipää ja sirkushuveja.

Ilma oli siis puolipilvinen ja lämpöä 11 astetta. Minulla oli päälläni sukkahousut ja päässä pipo, joten juuri ja juuri tarkenin. Olimme lähettäneet kolme pakettia tavaroita postitse veneelle, Viimeisenä viime viikolla tuli se laatikko, jossa olivat paksut villatakkimme.  Meinasimme lähettää ne takaisin paluupostissa, kun ilmat olivat silloin helteisiä. Nyt kyllä totesimme tarvitsevamme kaikkia lämpimiä vaatteita, joita löytyy. Hyvin pukeutuneena tarkenimme käväistä lepuuttamassa jalkoja...

 Parin tunnin kävelyn jälkeen palasimme veneelle syömään. Loppuilta menikin sitten väsyneenä taistellessa netin kanssa. Yhteys on hyvä, vaan vähän väliä ainakin minun koneeni irtisanoutui WiFi-verkosta, joten kuvien yms. lataaminen on tosi hankalaa. Juuri kun kävimme nukkumaan, loppui maksettu virta ja lämpöpuhallin sammui. Minulla oli yöllä pitkät kalsarit ja villasukat..

Veneitä riitti joka kanavaan...

Keskiviikko, 28.5.14

Sade jatkuu taukoamatta. Aamulla lämpötila oli kabiinissa vain 17 astetta, joten Kapu laittoi lämminilmapuhaltimen päälle. Lämpötila nousi jo 20:een, ja sitten virta loppui. Ollaan kuitenkin pärjäilty täällä, kun kävellen tehdyllä kauppareissulla vaihdettiin lisää 50 senttisiä. Muuten emme tartteisi ulkopuolista sähköä, vaan lämminilmapuhallinta on pakko pitää päällä. Muutoin saattaisimme homehtua tänne kosteaan kylmyyteen…

Huomenna, torstaina, täällä alkavat sleepbootdagen-päivät. Toivottavasti ilma on sen verran kuivaa, että voin ottaa kameran mukaan ja julkaista myöhemmin täällä kuvia perinteisiltä juhlapäiviltä…

Tässä nyt muutama viimekesäinen kuva...

Tiistai, 27.5.2014

Aamulla ei enää satanut, vaikka nukuimme pitkään. Eka yö veneessä vedessä sujui hyvin, eikä täällä aallot keinuta venettä, niin suojaisa tämä marina on. Juuri ennen puolta päivää kävin jättämässä SeijMerin käyntikortin Havenkantooriin ja sovin samalla Havenmeesterin kanssa vierailumme yksityiskohdista. Unohdin kuitenkin ”sähkösopimuksen” teon, joten toistaiseksi joudumme pärjäämään kahdella 50 senttisellä. Niillä saamme yht. 4 kWh virtaa.

Sitten lähdimme kävelemään Geertmanin telakalle hakemaan fillareitamme. Ihailimme kävellessämme viljelypalstoja, joita  pyöräillessä ei ole juuri huomannutkaan. Jossain leikattiin ruohoa ja tuoksu oli tosi makeaa.

Maksoimme isännälle 100 Euroa antifoulig-maalista, joka hän viime viikolla meille jostain hankki. Saatiin siis veneen pohja käsiteltyä levänestolla melko halvalla. Kapu sai nyt ostettua telakalta muutaman 3,5 metriä pitkän höylätyn 90x45 millisen soiron, vai pattinkiako nuo jo lienevät. Niitä tarvitaan, kun rakennetaan mastolle kunnon teline. Kapu sitoi puutavaran polkupyöränsä satulan ja ohjaustangon päälle ja lähti taluttamaan kuormaa veneelle. Minä polkaisin oman pyöräni reippaasti keskustaan ja kävin ostamassa päiväpala-ainekset Coopista. Ostin vain välttämättömimmät, kun ajattelin tulla myöhemmin uudestaan, oikein kassin kanssa. Ja kun sain ostokset tarakalla olevaan koriin ja polkaisin liikkeelle, alkoi sade. Ja sitä vettä tuli kaatamalla koko sen puolen kilometrin matkan, joka kaupalta tänne veneeseen on. En muista ikuna ennen kastuneeni sateessa niin perusteellisesti kuin nyt kastuin. No, päiväpalaa ei sitten enää kello kolmen aikaa syötykään, vaan Kapu lämmitti eilisen tähteet ja syötiin oikea ateria jo neljän maissa. Loppupäivä menikin sitten koneen ääressä istuksien; molemmat roikuttiin netissä. Välillä kävin hankkimassa lisää virtaa, kun laitoin sen toisen ja viimeisen lantin laiturin sähkökeskukseen, joten saimme läppärit lataukseen. 

Sade jatkui liki tauotta. Laantui sen verran hetkeksi, että saatoin käydä tiskaamassa leirintäalueen huoltotiloissa, jossa on maksuton kuuma vesi. Veneen kuumavesisäiliötä ei kalliilla sähköllä kannata lämmittää. Lämminilmapuhallintakaan ei illalla käytetty, joten nukkumaan oli hyvä käydä ajoissa, sillä peiton alla on lämmin. Minä en vain meinannut alkuun saada unta ollenkaan. Liekö tottumattomuutta kovaan patjaan, vai muuta raihnaisuutta, mutta vasen lonkka, polvi ja nilkka kipeytyvät, olen kummalla kyljellä tahansa. Joten asentoa pitää vaihtaa puolelta toiselle ja siinä välissä olla selällään. Ja selällä ollessani selkä kipeytyy, joten ei kait ihme, että nukahdan huonosti…

Kun en tuolla sateessa ole kuvannut tätä kaupunkia, niin voit katsella kuvia viime syksyn jutustani.

Maanantai, 26.5.14

Ylösnousu oli jo ennen herätyssoittoa, kun telakalla ja viereisessä pajassa aloittivat työnsä. Illalla sain pyykit pois kuivauskoneesta suht myöhään, joten aamusella olisi vielä kyllä nukuttanut. Aamupalan jälkeen ennätimme peittää mastonreiän, jotta vesi ei menisi sisälle siitä.

Tuossa reiässä  on normaalisti masto pystyssä...

Kello 10 tasan tuli traktori siirtämään veneemme ulos pesupaikalle.

Telakan työntekijä oli rannassa putsaamassa tukkeutunutta viemärikaivoa, joten emme saaneet painepesuria käyttöömme. Vähän hirvitti, kun vettä valui letkusta koko ajan, kun pesimme kantta ja kylkiä. Vaan letkussa ei pesupäässä ollut sulkuhanaa, joten vesi juoksi hukkaan suuren osan pesuaikaa…

Iltapäivällä kolmen jälkeen Geertman ilmoitti, että vesillelasku olisi heti neljän jälkeen. Ja saman tien alkoi sataa. Telakan väki toi SeijMerin maston, huuhtelimme siitä enimmät pölyt pois ja sitten mobiilinosturi siirsi maston veneen kannelle. Traktori peruutti  lukkinorturin alle ja pian vene siirtyi tyylikkäästi veteen. Kun  nostoliinat oli saatu pois alta ja vene kellui vakaasti, alkoi sataa kunnolla.

Soitin marinaan, josta olimme eilen käyneet varaamassa paikan, ja ilmoitin, että tulemme vasta klo 18 jälkeen.. Laitoimme ruokaa ja odotimme sateen laantuvan. Kun se ei kuitenkaan tauonnut, oli pakko laittaa sadevaatteet päälle ja lähteää ajelemaan kohti Zwartewaterin marinaa, jonne oli melkein mailin matka. Olipa mukavaa päästä ajamaan nostosillan alta ilman, että silta piti takiamme aukaista. Siinä on alikulkukorkeus 5.2 metriä ja meidän maston huippu oli nyt vain noin 3,5 metriä korkealla.

Olimme kyselleet mahdollisuutta kuljetuttaa masto maitse täältä Stettiniin, jotta matkantekomme helpottuisi. Kuulimme kuitenkin, että homma tulisi maksamaan 1500 Euroa +alv. Ja se on niin huima hinta, että eiköhän tuo kulje mukana tämän ja ensi kesän tuossa kannella.

Saavuimme marinaan puoli 7 aikaan, eikä silloin enää Havenmeester ollut paikalla. Kapu peruutti 15 metriseksi venyneen SeijMerin sujuvasti etukäteen sovittuun paikkaan kylkikiinnitykseen laiturin päähän ja saman tien sade taukosi. Saimme veneen kiinnitettyä, maksullisen sähkön yhdistetyksi, sadevaatteet kuivumaan ja vetäydyimme ansaittuun rauhaan veneemme kabiiniin. Kevään ensimmäisen rantautumisen kunniaksi kilistimme viskiryypyllä ja sitten se sade taas alkoikin. Ja sitä tuntuu jatkuvan edelleenkin. Onneksi meillä on nyt kaikki mukavuudet itsellämme: vessa, vesiposti, heiniä paali… Ei siis tartte mennä enää tuonne sateeseen…

Nosturi siirsi maston kannelle ennen vesillelaskua

Ja vihdoin SeijMer pääsee oikeaan elementtinsä...

sunnuntai, 25. toukokuuta 2014

 Nyt ollaan vietetty jo kolme yötä täällä hallin nurkassa, veneessä, kolmen metrin korkeudessa. Ja hyvin on nukkuminen mennyt, hankaluuksia on muualla…

Kapu teki pari pitkää päivää hommia asentaessaan uutta lämmitintä, Ebenspächer, veneeseemme. Hieno hetki oli, kun lämmittimen puhallus toimi; silloin ei vielä ollut polttoainetta, jotta lämmityspuolta olisi voinut kokeilla.

Eilen laitoimme lämmittimen termostaatin paikoilleen kabiinin nurkkaan. Sitä varten piti paappuurin puoleisten kaappien kattolevyt ruuvata irti, porata reiät väliseiniin ja vetää yli 10 millinen johtonippu lämmittimen asennuspaikasta kabiinin etuosaan. Suht mukavasti homma etenikin, vaikeinta oli saada kattoverhouslevyt paikoilleen. Siinä Kapu hikoili pitkään, ennen kuin kaikki ruuvit osuivat kodilleen.

 Ja nyt aamulla huomasimme, että se termostaatti tulikin väärään paikkaan: Kun sohva on nukkuma-asennossa, peittää ylösnostettu selkänoja termostaatin kokonaan. Silloinhan se ei nuuski kabiinin oikeata lämpötilaa, eikä näin ollen toimi kunnolla. Joten ehkä tänään otamme homman osittain uusiksi.

 Jotta lämmittimen toiminnan voisi kokeilla kunnolla, piti saada polttoainetta. Eilen Kapu sitten polkaisi kylille ja sai ostettua 10 litraa dieseliä huoltamolta. Mittarille ei käynyt Visa eikä raha, vaan Kapu oli maksanut jollekin tankkajalle 15 Euroa ja saanut oman tankkinsa täyteen. Sitten liruttelemaan polttonestettä kanisterista lämppärin tankkiin. No, vähän siinä paikat sotkeentui, vaan lopulta tankki täyttyi. Ja sitten juhlallisesti kokeilemaan Ebenspächerin lämmityspuolen toimivuutta: Se puhalsi noin 20 sekuntia ja sitten meni äänettömäksi.

Muutaman kokeilun jälkeen Kapu vääntäytyi taas laatikkoon ihmettelemään asennuksiaan. Kaikki oli hänen mielestään kunnossa, mutta dieselpumppu ei näyttänyt toimivan. Ja sille ei sitten voinut mitään. Lähetimme s-postia laitteen myyjälle ja toivomme hänen ottavan ensi tilassa yhteyttä. Vaan tokko tänään sunnuntaina kuitenkaan…

Vielä oli eilen hoidettava polttoainesuodattimien vedenerottimien tyhjennys. Ja vettä niissä näytti olevankin aika paljon. Homma hoitui kuitenkin rutiinilla ja tyhjennysjätteet menivät asianmukaiseen keräykseen…

Kapu vääntäytyi laatikkoon kymmenet kerrat ja minä en taivu sinne ollenkaan...

Huomenna, maanantaina, on tarkoitus saada vene ulos hallista. Ensin veneen kansi ja istuinlaatikko on pestävä ja iltapäivällä on tarkoitus laskea SeijMer vesille. Maston kohtalosta emme vielä tiedä; on tehty kyselyitä maston kuljetuksesta, siis jotta sitä ei tartteisi raahata mukana koko aikaa. Meille on varattuna paikka Zwartewater marinasta muutamaksi päiväksi, kun täältä joudumme lähtemään. Zwartsluisissa on ensi viikolla (to-la) Sleepbootdagen, jolloin kaupunkiin tulee parisensataa vanhaa venettä, joten luultavasti me emme ehkä mahdu olemaan siellä marinassa. No, aika näyttää…

Täällä Hollannissa on taas monia asioita, joita ihmetellä. Mm. ruokakaupassa oli leikkeleitä pakattuna annoksittain. Siis kaksi viipaletta yhdessä paketissa ja 4 pakettia yhteensä. Aikamoista pakkausaineen liikakäyttöä…

Liha ja kana on huomattavasti halvempaa ja vastaavasti hedelmät jopa melkein kalliimpia kuin Suomessa; siis ainakin täällä paikallisessa Coopissa, muissa kaupoissa emme vielä ole tarvinneet käydä.

Meillä on nyt WiFi käytössä, mutta se toimii vain Geertmanin toimiston ikkunan ulkopuolella. Ja päiväsaikaan siihen paistaa aurinko niin pahasti, että näytöstä ei juuri saa selvää. Niinpä menen kohta seisomaan ovisyvennykseen, jotta saan olla edes hiukan varjossa ja voin netteillä.

pillerikirjoitusra...

Tänään torstain jouduimme jättämään kahden yön hotellin. Kun aamulla tilasin taksia, sanoi respan rouva Geertmanin telakan olevan aivan lähellä. Totesin tietäväni asian vaan meillä on paljon matkatavaraa. Rouva jutteli hetken johtajan kanssa ja hetken päästä tämä ajoi autonsa oven eteen. Niin sitten sain kyydin tavaroineni telakkahallin eteen, kun taas Kapu ajoi fillarit perille yksin. Nyt ollaan sitten yritetty asentaa uutta lämmityslaitetta paikoilleen, vaan eipä tuo ihan mutkatonta ole. Kapun täytyy vissiin ottaa nuorepi vaimo, jos ei tuo lämppärin asenus onnistu. Niin nimittäin oli kölniläinen tuttavamme tehnyt, kun ei saanut oman veneensä lämmitystä toimimaan...
Nyt on tehty töitä normaalin työpäivän verran ja yritettiin päästä pesulle. Telakoitsija oli luvannut veneessä yöpymisen lisäksi meille WCn ja suihkun käytön. Vaan eipä hänen antamansa avain toiminutkaan. No, hän etsi ja löysi lopulta oikean avaimen, toimitti sen meille ja saimme ihan siistit pesutilat käyttöömme.
7 jälkeen lähdimme ruokakauppaan ja syömään. Aamiaistarvikkeet ja vedet saimme edullisesti, vaan paikallisen kiinalaisen ravintolan ruoka-annoket olivat niin hintavia, että tyydyimme täyttämän vatsamme kana- ja tomaattisoppakulhollisilla. Ensimmäinen yö kesäkodissamme sujui rauhallisesti sen jälkeen, kun naapurihallin pojat lopettivat työn, eikä kompressori enää huutanut seinän hallin takana. Ainut harmi täällä on kun ne sosialistiset tilat on hankalan matkan päässä: Ensin tikkaita alas veneestä, sitten 100 metriä kävelyä, viimeksi kiivettävä jyrkkiä rautaportaita toiseen kerokseen...
Tämä perjantai on mennyt lämppärin laitossa edelleen. Vasta nyt kuuden aikaan pääsin lähtemään kauppaan, vaikka syötiinhän me alkuiltapäivästä rusinaleipää ja hunajavettä. Toivottavasti kaupasta löytyy jotain valmisaterioita, kun nuo kokkausmahdollisuudet ovat vielä vähän hakusessa.

Eka päivä kunnon töitä

on nyt takana.
Viime yönä oli oikein kova ukonilma, joka ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa. Sade ukkosen jälkeen oli tosi rankka, äänestä päätellen. Onneksi olin ottanut polkupyöräni satulan sisälle, niin sen pehmusteet eivät kastuneet...

Lähdettiin aamulla heti aamiaisen, joka sisältyy tähän suht hintavaan huoneeseen, jälkeen polkemaan telakalle. Ulkolämpötila oli silloin vain 20 astetta, joten oli ihan mukava 1,5 km:n ulkoilu. Jouduin heti töihin, ei insinöörin, vaan maalarin hommiin. Veneen vedenalaiset osat pitää käsitellä antifouling-maalilla, jotta estetään kasvuston ja eläimistön kiinnittyminen veneen pohjaan. Parin tunnin aherruksen jälkeen olin saanut veneen toisen puolen käsiteltyä ja Kapu jatkoi toisen puolen maalausta.
Eilistä pitsaa ja vettä oli vielä jäljellä ja mukana, joten nyt meillä oli syötävää ja juotavaa. Kapu sai potkurin sinkit vaihdettua ja kun telakkaisäntä toi paketin, pääsin minä laittamaan ekan  postilähetyksen tavaroita paikolleen. Kolmen jälkeen olimme jo aivan puhki, ja kun hallin ilma oli ollut sakeana maalipöllystä, oli ihana päästä ulos raikkaaseen ilmaan.

Minulle tuo pyöräily on vielä aika rankkaa, koska jalkavoimani ei meina riittää polkemiseen. Ja ainut tapa kasvattaa jalkojeni kestävyyttä, lienee polkea lisää; vaikkei jaksaisikaan...
Fillaroimme nyt eri teitä: Kapu meni taas rautakauppaan ja minä kävin ostamassa saunasandaalit ja vettä. Minulla on Suomessa ainakin viidet saunasandaalit, vaan eipä ollut yksiäkään veneessä. Joten uudet piti saada; onneksi paikallisessa kempparissa ne maksoivat vain 2 Euroa. Joten pian voimme mennä saunomaan. Kyllä, tässä hotellissa on tilaussauna, johon aiomme hetken kuluttua lähteä nautiskelemaan. Hintakin on kait kohtuullinen, 15€, koska saunavuoro kestää 2 tuntia. Ja minulle nuo saunatossut/sandaalit ovat edellytys astua yleisen märkätilan lattialle, joten nyt kun ne on ostettu, niin nautinto voi alkaa...

Tuossa SeijMer on nurkassaan vielä maalattomana. Huomaan tukevat tikkaat...

Naapurin isoa venettä oli kiiltomaalaamassa taitava ammattimies, yhdellä vedolla kiiltävää pintaa...

Hollannissa jo

ollaan oltu yötä.
Eilen Lappohjasta lähtiessämme huomattiin autossa pientä vikaa: ilmeisesti etupyörän laakeri rupesi pitämään ääntä, joten ajelimme hissukseen ja varovasti. Samalla, kesän kuumimpana päivänä totesimme, että auton kylmetyssysteemi ei toiminut.. Ja sama kuumuus jatkuu edelleen...
Lennettiin siis Tukholman kautta Amsterdamiin, sieltä saman tien junailtiin tunnin
matka Zwolleen ja taksilla hotelliin. Tänä aamuna käveltiin linja-autoasemalle katsomaan bussiaikatauluja ja hintoja.
Sitten käveltiin ja hikoiltiin takaisin hotellille ja samalla päätettiin matkustaa Zwartsluisiin taksilla. Joten nyt ollaan onnellisesti hotelli Zwartewaterissa.
Pian sisäänkirjautumisen jälkeen lähdimme telakalle. Siellä se SeijMer oli nurkassaan siististi peiteltynä muovikelmulla. Sisällä oli aivan pimeää ja kauhea epäjärjestys, joten en päässyt tarkistamaan mahdollisia talvehtimisvahinkoja. Tuoksu oli kuitenkin ihan Ok, melko raikas...

Otimme fillarit alas ja kasasimme ne, joten pääsimme pyöräilemään keskustaan. Ensimmäiseksi piti ajaa ruokakauppaan ostamaan vettä, sillä veneessä oli muutama pullo alkoholia, vaan ei juomavettä. Joten kuumassa kävely ja hetken työskentely aiheutti valtavan janon, johon 1,5 litraa porevettä toi huomattavan avun. Siinä juodessa istuksimme penkillä ja ihmettelimme rakennustyön liikenteelle aiheuttamaa vaaraa. Kuljettaja purki elementtilastia rakennustyömaalle, kun samaan aikaan kadunpätkän toiselle puolelle oli pysäköity umpilavainen kuorma-auto. Läheisen koulun oppilaita pyöräili suurin joukoin meidän suuntaamme ja samaan aikaan meni autoja toiseen suuntaan. Rekan nosturin tukijalka oli levitetty melkein keskelle muutoinkin kapeaa ajoväylää, joten vaaratilanteita syntyi koko ajan. Lopulta en kestänyt enää katsoa mokomaa tilannetta, vaan lähdimme jatkamaan matkaa...

Sitten etsimme rautakaupan ja ostimme pohjan maalausta varten maalirullia ja pensselin. Ruokailtuamme maistuikin taas suihku ja nyt käydään pian nukkumaan, jotta huommenissa jaksetaan mennä telakalle aloittamaan oikeita hommia.

Uusi kesä, uudet suunnat

Vuonna 2012 purjehdimme Itämeren länsirannikkoa pitkin Puollaan ja Saksan. Veneemme jätimme Saksan Fehmarnille talvehtimaan. Matkakertomus löytyy tästä.

Viime kesänä, 2013, suunnistimme Fehmarnilta Kielin kanavan, Eider-joen ja Pohjanmeren Helgolandin kautta Hollannin Staaende Mast reittiä myöten Amsterdamiin. Veneemme SeijMer on talvehtinut Geertmanin telakalla Zwartsluisissa katon alla viime syksystä. Matkakertomus löytyy tästä 

Lähdemme 19.5.14 täältä Suomesta Amsterdamiin lentäen. Yövymme ensin Zwollessa ja sitten pääsemme perille Zwartsluisiin ja veneellemme. Määränpäässämme on varattuna kahden yön hotellimajoitus, kun emme tiedä, milloin veneessä voi ekan kerran yöpyä. Viime kesänähän majoittauduimme Fehmarnin Burgissa ZimmerFrei-huoneessa liki kuukauden ennen purjehtimaan lähtöä, nyt Hollannista en ole löytänyt B&B-majoitusta.

Tarkoituksena on ensin ihmetellä veneen sisustaa, sillä se jäi viime syksynä hieman keskentekoiseksi, lähinnä siis siivouksen ja järjestelyjen suhteen. Tarkistetaan mahdolliset homevauriot ja itketään niitä...  Sitten pitää pestä vene ulkoa ja kiillottaa se, sekä myrkkyvärjätä veneen pohja. Uuden lämmityslaitteen asentaminen on vielä juttu erikseen, mutta sen homman voi kuulema tehdä sittenkin, kun vene on laskettu veteen. Ai niin, vielä yksi iso homma: Pitää hankkia tarvikkeita, jotta masto saadaan tukevasti tuettua kannelle. Siinä voi tulla vaikka äitiä ikävä...

Aion kirjoittaa matkasta jonkinmoisen kuvauksen liki päivittäin, jahka nyt sitten joskus päästän matkaan. Juttujen julkaisu tietenkin riippuu käytettävissä olevasta nettiyhteydestä, koska minun ei varmaankaan kannata käyttää ulkomailla g3/4-yhteyttä tabletillani tai läppärillä. Paitsi sitten, kun ja jos, EU:n kehittelemä "hintojenalennus" (roaming-maksun) tulee voimaan. Ehkä silloin heinäkuun alun jälkeen on mahdollista olla useammin yhteydessä nettiin, vaikka ei paikallista WiFi:ä olisikaan...