Lauantai, 12.7.14 Löytyi maksullinen laituripaikka

Päivitän tätä juttua Schweinfurtin McDonald'issa Kapun koneella ja valitettavasti kuvat ovat omalla koneellani veneessä. Lisään ne tähän, kunhan pääsen taas nettiin...
LISÄYS 20.7.14 Lisäsin muutaman kuvan, kun täällä satamassa on nettiyhteys...

Lähdimme Gemündestä matkaan jo heti yhdeksältä ja saavuimme Harrbachin sululle (km 220) kymmeneltä. Sulusta tuli alas laiva, jossa oli koko perhe mukana, emäntä laittoi pyykkiä kuivumaan ja pienokainen oli kapteenin kanssa ohjaamassa laivaa. 

 

Koko perheen bisnes...

 Ilmoittautuessani sulkumestarille, kertoi hän meidän joutuvan odottamaan puolisen tuntia jotain alusta. Odotus venyi kuitenkin, ja vasta vähän vaille 11 pääsimme Isabel-laivan perässä ajamaan sulkuun. Viiden metrin nousu sujui mukavasti, sillä Isabel oli sulussa mukavasti ”poikittain” ja esti näin ollen suluntäyttövirtauksia keikuttamasta venettämme. Tällä sulun padolla ei ollut ylivirtausta, vaan ilmeisesti voimalaitos käytti kaikki ylimääräisetkin vedet sähköntuotantoon.

Karlstadtin kaupungin ohitimme manaillen, kun sielläkään ei ollut meille kiinnityspaikka, jotta olisimme päässeet lähemmin tutustumaan tähän muurin suojaamaan pikkukaupunkiin, jossa joen toisella rannalla on Karlburgin linnan raunio.

Karlstadtin kaupunkikin jäi tutustumatta...

Ajelimme Isabel-laivan perässä Himmelstadtin sululle, jossa olimme klo 11.30 ja jo ennen kahtatoista pääsimme sulusta ulos. Tämä kaupunki on kuuluisa vuosittain ensimmäisenä adventtina avautuvasta Baijerin ainoasta joulupostitoimistosta.

Ajelimme sveitsiläisveneen ja Isabellan perässä seuraavalle sululle. Jokilaivoja ei kannata ohittaa, koska sululla niitä on kuitenkin odotettava; eikä meillä olisi vauhtiakaan ohittamiseen.

Erlabrunnin sululla olimme 10 vaille kaksi ja 14.13 jatkoimme taas matkaa. Vähän ennen kolmea saimme näkyviin Würzburgin kaupungin ja sen alle kolmemetrisestä sulusta olimme ulkona pian puoli neljän jälkeen. Nyt olimme sveitsiläisveneen kanssa kahdestaan, sillä Isabel oli jäänyt täydentämään polttoainetankkejaan MSG:n bunkerbootille km 247.

Heti kaupungin jätettyämme tuli vastaan outo näky: iso lehmä veneen kannella. Kyseessä näytti olevan Milkan mainosvene ”#muhboot” violetinvärisine lehmineen.

Neljän maissa olimme taas sululla, nyt Randersacker-kaupungissa, km 259. Nyt edessämme oli Würzburgista lähtenyt Maltalainen risteilyalus Scenic Jewel. Se piti koneensa käynnissä ja pieni veto päällä koko sulutuksen ajan, joten koimme aikamoista keikutusta ja veneen pito paikallaan pyörteisessä vedessä oli tosi hankalaa. 

Muutama kilometri sulun jälkeen sveitsiläiset jatkoivat matkaa, kun me käännyimme Eibelstadt Wassersportclubin venesatamaan. Ensin näytti siltä, että meille ei ole paikkaa, vaan pitkässä laiturissa olevat veneet ilmoittivat juuri olevansa lähdössä. He jopa mittasivat veden syvyyden, ja varmistivat, jotta voisimme turvallisesti ajaa laituriin. Niinpä saimme veneen laituriin kiinni suuren leirintäalueen vierelle jo viiden aikaan iltapäivällä, siis hyvissä ajoin.


 Hintaa tälle vierailulle kertyi 17 Euroa yöltä, johon tosin sisältyi 2 € suihkusta, 2€ sähköstä ja ilmeisesti saman verran vedestä. Vettä tankkiimme ei kuitenkaan mennyt kuin muutama kymmenen litraa, joten aika arvokasta se taitaa olla…

Alkuillasta vene keikkui kovasti, kun pikaliipparilla vedättivät toisiaan renkaan päällä; tällä alueella oli vesihiihto sallittua. Yö kuitenkin oli rauhallinen.