Kävin aamulla vielä ennen Kölnistä lähtöä istuksimassa Hafenmeisterin
toimiston edessä penkillä, kun se paikka oli varjossa. Pääsin siis nettiin ja
saimme maksettua pari laskua, koska seuraavasta nettiyhteydestä ei ollut
tietoa. Puoli kahdentoista aikaa irrottauduimme ja suuntasimme suklaamuseon
nurkan ympäri taas vastavirtaan. Satama-alueen jotkut talot olivat tosi
mielenkiintoisen näköisiä; ajatellaan nyt vaikka kraanataloja. Minä en
uskaltaisi asua moisen pitkän ulokkeen varassa…
 |
| Suklaamuseo, jossa emme käyneet |
 |
| Nosturitaloja... |
Puksuttelimme 2-3,5 solmun vastavirrassa reilut neljä tuntia
ja saavuimme 30 kilometrin ajon jälkeen pienen Mondorfin venesatamaan. Täällä
on kolmen venekerhon laiturit ja klubit samassa lahdelmassa lauttalaiturin
takana. Saimme satamakapteenin avustuksella hyvän paikan ja ohjeet porttikoodiin,
sähköliitäntään ja –maksuun, sekä vessan ja suihkun käyttöön. Kapu paistoi
kananrintaa ja syötyämme lähdimme kylille. Löysimmekin pian linja-autopysäkin,
josta huomenna pääsemme visiitille Bonniin. Myöhemmin illansuussa teimme uuden
lenkin, nyt luonnonsuojelualueella venesataman ja Reinin välillä. Kävelimme
myös ekan kerran Reinin rannalla kävelemässä vesirajassa…
 |
| Unikoita Mondorfissa |
Illalla lähdimme suihkuun. Ajattelimme hyödyntää 50
senttiä/5 minuuttia suihkun yhdessä; saisimmepahan pitkästä aikaa selänpesun.
Suihkukoppero oli kuitenkin niin pieni, että sinne ei edes
voinut ottaa pyyhettä mukaan, kastumaan. Ja aluksi raanasta tuli vain kylmää
vettä, joten siinä vaiheessa, kun Kapu oli pessyt selkäni ja vaihdoimme vuoroa,
loppui veden tulo kokonaan. Onneksi minulla oli toinen lantti mukanani, joten
Kapu sai kunnon kuuman suihkun ja selänpesun minun odottaessani ulkona pyyhe
ympärilläni. Palasimme veneelle kuivattelemaan ja lämmittelemään pyyhkeisiimme
kietoutuneina; onneksi olimme laittaneet lämmityksen päälle…
 |
| Viimeinen näkymä Kölniin... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti