Aamu valkeni täällä Koblenzin Kaiser Wilhelm -marinassa
puolipilvisenä ja kohtalaisen viileänä; oli siis juuri hyvä sää lähteä
turistikierrokselle keskustaan. Muutaman sadan metrin päästä marinasta
alavirtaan kulkee henkilölautta täältä Ehrenbreitsteinin puolelta Rein-joen yli
Koblenzin puolelle parinkymmenen minuutin välein. Hinta muutaman minuutin
matkalle oli 2 €/henkilö. Keskustan puolella suunnistimme heti täkäläisen
Seilbahnin ala-asemalle. Eläkeläishintaan10.80 saimme menopaluuliput + pääsyn
Ehrenbreitsteinin linnoitukseen. Oli ihan vaikuttava matka yli joen ja ylös
vuorelle. Ala-asema oli 66 metrin ja yläasema 180 metrin korkeudessa, joten nousua
tuli 114 metriä. Ylhäältä oli todella upeat näköalat kauas Reinin ja Moselin
jokilaaksoihin ja ympäröiville vuorille.
Kiertelimme myös linnoituksessa ja katsoimme muutaman valokuvanäyttelyn, tutustuimme paikkakunnan ja ympäröivän seudun uuteen ja vanhaan historiaan ja lopuksi söimme jäätelöt näköalapaikalla.
Kiertelimme myös linnoituksessa ja katsoimme muutaman valokuvanäyttelyn, tutustuimme paikkakunnan ja ympäröivän seudun uuteen ja vanhaan historiaan ja lopuksi söimme jäätelöt näköalapaikalla.
Alastulon jälkeen kävimme Deutsch Eck:ssä, jossa Mosel yhtyy
Reiniin, kiertelimme Koblenzin vanhassa kaupungissa ja tietenkin vierailimme
kirkoissa…
Takaisin veneelle kävelimme Reinin sillan kautta, joka matka
tietenkin säästi meidät lauttamaksulta ja lisäsi liikunnan määrää ainakin
kolmella kilometrillä. Veneelle takaisin päästyämme kuuden tunnin reissun
jälkeen valmisti Kapu taas herkullisen ruuan, paistettua lohta ja perunamuusia,
ja tiskattuaan minä lähdin hotellille nettiyhteyttä etsimään. Otin kuusi Euroa mukaan, jotta voisin viettää
kolme tuntia netissä ja päivittää matkablogia. Onnekseni hotellin respan tyttö
oli niin puhelimensa lumoissa, että antoi minulle vahingossa kolmen päivän
käyttöoikeiden sillä kolmen tunnin maksulla. Pystyin päivittämään alkuviikon
jutut istuessani viinilasillisen ääressä hotellin terassilla muutaman tunnin
ajan nauttien leppoisasta kesäsäästä. Nettiyhteys ei valitettavasti toimi
veneessä, vaikka kaukana hotellista ei ollakaan, mutta koska minulla nyt on
ikään kuin rajaton käyttöoikeus, voin rauhassa maanantaina hoitaa loput
jutturästit…
Reinin silta, jota myöten kävelimme kesustasta tälle puolelle. Veneemme on vasemmalla näkyvän lahden suulla... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti